IMG_4404.jpg

Olen noin 12-vuotias kun äitini päättää isäpuoleni kanssa perustaa jonkin sortin parantolan omakotitaloomme. En ole oikein selvillä miten asiat tapahtuivat mutta lopputuloksena omakotitalomme yläkertaan muuttaa kaksi miestä. Miehet ovat jollain tavalla mieleltään sairaita ja eivät pärjää omillaan.

Meille ilmestyy sairaalan petivaatteita ja lääkekippoja. Minun mielestäni se on vain hauskaa. Istun ruokailujen ajan keittiössä suuressa pahvilaatikossa missä lasken miesten syömiä leipäpalasia ja annoksia ja kirjaan niitä muistiin, ei mitään hajua enää miksi niin tein mutta se oli hauskaa ajanvietettä siellä korvessa missä kaveritkin asui kaukana.

Miehet ovat leppoisia yksilöitä, aika harvasanaisia. Muistan heidän kanssa pelanneeni korttia ja pelanneeni videopelejä. Loppuajasta käy kuitenkin niin että toinen miehistä joutuu olemaan porukoilleni koko ajan kuskina sillä he ovat kännissä taas koko ajan. Alkuaika menikin hyvin ja äiti jaksoi tehdä ruuan joka kerta pöytään mutta loppuajasta en sitä enää muista. Kokeilua kesti noin vajaan vuoden muistini mukaan.

Alkoholismi vei tämänkin tavan hankkia hiukan ylimääräistä rahaa..