20150403_124305.jpg

 

Outo olo koko päivän.

Kävin tänään hoitajalla ja vastailin dissoilu kyselyyn. siinä kysyttiin miten paljon päivästä mitäkin oiretta tuntuu olevan. Tajusin miten paljon mulla tätä dissosiaatiota onkaan. Kun tuntuu vahvasti että nää kädet joilla kirjoitan ei ole mun, tai kun peilistä katsoo joku muu. Joskus en tunnista kroppaa omakseni ja ajantaju katoilee.

Täyteltiin myös kelan terapia hakemus ja laitoinkin jo sen postin vietäväksi. Nyt vaan ankkuroidutaan odottelemaan. Hoitaja oli sitä mieltä näistä mun oireista että voisi olla hyväksi mennä päiväosastolle missä saisi tehdä ryhmätöitä ja keskustella hoitajien kanssa. Päivälle voisi vähän hommata tekemistä. Jokseenkin se tuntuu hullulta sillä olen aika touhukas ollutkin ;)

Mikäs siinä että jotain saisi apuja kun tuo terapian alkukin tuntuu viivästyvän. Meilejä ollaan taas vaihdeltu terapeuttini kanssa, hän suosittelee ensi kuun alkua terapian aloitukseksi. 

Mä kyllä elelen vielä oikein hyvin oireitteni kanssa. Ainut että takaumat ja muistikuvat saa mut todella herkille ja itkettää paljon. Ja se kun sattuu fyysisesti niin ei oikein huvita.  Tänään koko aamupäivän oli surullinen olo. Mä haluaisin kyllä jotain selkoa tähän elämääni..

"menit sinne takaisin 

missä et koskaan halunnut ollakkaan

ja katosit savuna ilmaan"