received_10152747859707530.jpg

 

Tulipas käytyä vähän ulkona ensimmäsitä kertaa puoleen vuoteen. Tää kuva on itseasiassa Jenni vartiaisen keikalta missä olen viimeksi ollut jossain.

Nyt kävin dj-keikalla kuuntelemassa konemusiikkia ja huh että sainkin aivoni nollattua! Koskaan en ole viinan kanssa saanut aivoja näin nollattua kun nyt sain, selvinpäin tanssimalla!

Perjantaina kävin ja nyt sunnuntainakin on jalat ihanan raukeana. Musiikki oli aivan mahtavaa ja tuli tanssittua niin fiiliksellä että sai kaikki muut pois suljettua. Todella kiva huomata että mun aivot ei tarvinnu muuta "huumetta" kuin sen musan. 

Varmasti tälleen hypomaniassa aivan älytön idea lähteä bailaamaan mutta kun mieli teki niin aloin miettimään että enhän mä nyt jumalauta kaikkea kivaa aio itseltäni kieltää. Levottomat jalat rauhoittui kummasti, samoin hiukan levoton mieleni. Jaloissa ja rintalastassa oleva "minulla on siivet ja aion lentää"-olo jäi sinne tanssilattialle. Kun tulin kotiin söin hyvin ja kävin suihkussa, katselin hetken musakanavaa ja nukahdin. uni-valverytmikään ei mennyt pilalle.

Musiikilla on suuri vaikutus. Olen huomannut että depis aikoinani kuuntelen surullista musiikkia ja ryven masennuksessa ja oloissani. Sama tulee parempina aikoina, kuuntelen iloista musiikkia ja fiilistelen sitä ihan huolella =) Depiksessä voisi varmaan olokin helpottua jollei kuuntelis sitä ranteet auki musaa mutta eipä se auta kun tekee sitä mieli kuunnella niin sillon tekee.

Tällä hetkellä ei Jipun kuunteleminen voisi enempää kiinnostaa,hah.  Taidanpa mennäkkin tästä nyt kuuntelemaan Daniel Portmania ja sen jälkeen istahtaa kirjan kanssa sohvalle.